Viittomakielisten asemaa yhteiskunnassa on parannettava
Viittomakieli on paitsi monen kuuron äidinkieli, myös monen normaalisti kuulevan ihmisenkin. On paljon sellaisia normaalisti kuulevia ihmisiä, joiden vanhemmista toinen tai molemmat vanhemmat ovat kuuroja tai viittomakieltä käyttäviä. Myös monet ihmiset, jotka eivät pysty puhumaan, käyttävät viittomakieltä tai tukiviittomia arjessaan. Suomessa puhutaan sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteerien mukaan vakavasti uhanalainen kieli ja vaarassa kadota.
Taru Reinikainen kertoo: "Suomessa on noin 10 000-14 000 viittomakielentaitoista henkilöä, joista noin 4 000-5 000 on kuuroja. Kuulovammaisia on noin 800000, joista noin 100000 käyttää kuulolaitetta tai sisäkorvaistutettua. " Minä olen yksi niistä, jotka käyttävät kuulolaitetta. Olen kuulovammainen.
"YK:n julistamaa kansainvälistä viittomakielen päivää vietetään vuosittain 23. syyskuuta (vuodesta 2018 alkaen). Kansallista viittomakielen päivää Suomessa vietetään puolestaan helmikuun 12. päivä."
Viittomakielen asemaa tulisi vahvistaa . Kaikilla pitää olla oikeus omaan äidinkieleen, myös viittomakielisillä ihmisillä. Tulkkauspalveluita pitää kehittää. On turvattava viittomakielisille ihmisille yhdenvertainen oikeus saada tietoa ja palveluita sekä osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille - myös viittomakielisille ihmisille. On ihmisoikeus voida käyttää omaa äidinkieltään ja saada sillä tietoa. Myös oikeus saada apua ja tukea on ihmisoikeus.
Viittomakielisillä tulee olla oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. On tärkeää, että päättäjät aidosti kuuntelevat viittomakielisiä ihmisiä. Viittomakieliset ovat kielivähemmistö, ja heillä on samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muillakin. Heitä ei saa syrjiä esim. työnhaussa tai opiskelu- ja työelämässä.
On tärkeää, että valtio, kunnat ja hyvinvointialueet muistavat tehdä työtä asenteiden ja ennakkoluulojen murtamiseksi. Kunta voi näyttää itse esimerkkiä, muun muassa työllistämällä viittomakielisiä. Kun viittomakielisten ihmisoikeudet toteutuvat, saavat viittomakieliset tietoa palveluista yhdenvertaisesti muiden kanssa. Myös heidän oikeutensa käyttää omaa äidinkieltään sekä osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan toteutuu. Ei viittomakielisen ole mahdollista osallistua yhteiskuntaan, jos hän ei saa tietoa omalla äidinkielellään.
On tärkeää, että viittomakieliset itse olisivat mukana kehittämässä palveluita. Kyllä viittomakieliset itse tietävät, mikä on heille hyväksi, ja mikä ei. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaisikin palkata viittomakielisiä työntekijöitä suunnittelemaan palveluita ja neuvomaan viittomakielisillä asukkaita.
Viittomakielisillä tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon. Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien on varmistettava, että viittomakielisten sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään yhdessä viittomakielisten kanssa. "Ei mitään meistä ilman meitä".
On hyvin tärkeää, että viittomakielinen pystyy käyttämään valtion (esim. Kelan), kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa. Itsekin olen painiskellut esteettömyysongelmien kanssa, joten voin samaistua viittomakielisten ihmisten asemaan. Palveluiden saavutettavuudessa ja saatavuudessa on viittomakielisten kannalta vielä paljon tekemistä. Samoin tulkkauspalveluissa ja niiden saatavuudessa. Tulkkiin pitäisi olla aina oikeus, jos tulkkia tarvitsee. Tulkin saamisen tulisi olla joustavampaa. Ilmeisesti tulkkien saaminen vaikeutui, kun tulkkauspalvelut siirtyivät kunnalta Kelan vastuulle. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi käyttää palveluissaan tekstiviestiä ja tarvittaessa videopuhelua.
Yhteiskuntaan osallistuminen ei ole viittomakieliselle mahdollista, jollei hän voi käyttää omaa äidinkieltään ja kertoa sillä mielipiteensä asioista. On huomioitava, että viittomakieltä äidinkielenään käyttävissä on myös kuulevia ihmisiä, ns. coda-lapsia. Heidän vanhemmistaan ainakin toinen käyttää viittomakieltä ja on opettanut lapselleen viittomakielen.
On tärkeää, että päättäjät tekevät yhteistyötä vammaisjärjestöjen, Kuurojen liiton ja kuurojen yhdistysten kanssa. Olen itse halukas tekemään yhteistyötä Kuurojen liiton ja sen paikallisyhdistysten kanssa. Onhan yhdenvertaisuuden edistäminen ja vammaisten oikeudet minulle sydämen asia.
Viittomakielisen tiedottamisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Viittomakieliset eivät kuitenkaan saa tällä hetkellä tarpeeksi hyvin tietoa asioista. Viittomakielisessä viestinnässä on vakavia puutteita monessa kunnassa.
Tulkkauspalveluiden on tärkeää toimia myös hätä- ja kriisitilanteissa. Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tulisi yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kartoittaa kyselyillä viittomakielisten palvelutarpeet ja huomioida erityisesti ikääntyneiden viittomakielisten ihmisten palvelutarpeet. Viittomakieliset ihmiset itse tietävät parhaiten, mikä toimii ja mikä ei. Heiltä kannattaa kysyä asioista suoraan. Kuntiin, hyvinvointialueille ja Kelaan olisi syytä palkata päivystäviä tulkkeja, joihin saisi yhteyden hätä- ja kriisitilanteissa esimerkiksi videopuheluiden avulla.
Tulkkauspalveluiden siirryttyä Kelan vastuulle on tulkin saaminen vaikeutunut. Olisi tärkeää, että viittomakielinen saisi valita sen tutun tulkin. Kelan pitäisi muuttaa kilpailutussysteemejään. On tärkeää, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on selkeät ohjeet siitä, milloin tulkkauspalvelut ovat niiden vastuulla. Tulkkauspalveluiden tulisi toimia ympäri vuorokauden.
Viittomakieliset itse tietävät mikä on teille parhaaksi. "Ei mitään meistä ilman meitä". Kunnat, Kela ja hyvinvointialueet voisivat laatia yhdessä Kuurojen liiton, ja sen paikallisyhdistyksien, kanssa kyselyitä viittomakielisille asukkaille heidän tiedonsaantimahdollisuuksistaan ja palveluiden toimivuudesta.
On tärkeää, että valtio, kunnat ja hyvinvointialueet tiedottavat asioista viittomakielelläkin. On laadittava viittomakielisiä tiedotteita eri asioista. On kuitenkin huomioitava myös ne, jotka eivät pysty tai osaa nettiä käyttää, esim. viittomakieliset vanhukset. Eri palveluihin pitää olla mahdollista saada yhteys tekstiviestillä tai/ja videopuhelulla. Esim. viittomakielisen pitää voida varata aika terveysasemalle tekstiviestillä. Tulkkauspalveluita on oltava saatavilla virka-ajan ulkopuolellakin.
Kuntien ja hyvinvointialueiden vammais- ja vanhusneuvostojen rooleja pitäisi vahvistaa. Viittomakielisten kannattaa lähteä rohkeasti mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden vammaisneuvostoihin, nuorisovaltuustoihin ja vanhusneuvostoihin. Viittomakielisiä tarvittaisiin myös kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoissa, lautakunnissa, jaostoissa ja muissa luottamustehtävissä.
Kun päättäjissä on mukana viittomakielisiä rupeavat asiat paranemaan. Silloin viittomakielisten tarpeet tulevat näkyviksi. Viittomakielisten kannattaa siis lähteä rohkeasti mukaan puolueiden ja järjestöjen toimintaan.
Viittomakielen opetukseen tulee panostaa nykyistä enemmän kouluissa ja päiväkodeissa. Kouluihin ja päiväkoteihin tulisi palkata enemmän viittomakieltä hyvin osaavia opettajia. Opettajankoulutukseen pitäisi kuulua viittomakielen tunteja. On tärkeää, että viittomakieliset lapset ja nuoret, ja myös kuulevat viittomakielisten vanhempien lapset eli ns. coda-lapset, oppivat hyvin äidinkielensä, eli viittomakielen.
Tulee turvata viittomakielen opetus kaikille äidinkielenään viittomakieltä puhuville järjestämällä heille tarvittaessa viittomakielen kotiopetusta. Viittomakielisen lapsen tai nuoren pitäisi äidinkielensä oppimisen lisäksi oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomea tai ruotsia. Tutkimukset kertovat, ettei viittomakielen oppiminen estä suomen tai ruotsin kielen oppimista. Tulee kartoittaa se, miten viittomakielen opetus kunnissa toimii tiedustelemalla asiasta kouluilta, päiväkodeilta sekä viittomakielisten lasten perheiltä itseltään.
Olisi tärkeää, että viittomakieliset saisivat tietoa valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden palveluista omalla kielellään - etenkin kriisi- ja vaaratilanteissa. Tässä kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaa ottaa mallia valtion koronatiedotustilaisuuksista. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden digitaalisten palveluiden on oltava saavutettavia kaikille - myös viittomakielisille.
Julkisten toimijoiden tulee järjestää julkisiin tilaisuuksiinsa viittomakielen tulkkaus. Julkisten toimijoiden tilaisuuksien tallenteiden ja videot tulee tekstittää suomeksi ja ruotsiksi. Tällä hetkellä Vantaan kunnanvaltuuston kokoukset eivät ole viittomakielelle tulkattuja, eikä kaikissa Vantaan kaupungin tuottamissa videoissa ole viittomakielen tulkkausta.
Viittomakielisille ihmisille olisi syytä tarjota enemmän mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja taiteita. Missä ovat viittomakielisille soveltuvat teatteriesitykset ja missä on viittomakielisten musiikkitalo?
Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää tukea paikallisia viittomakielisten yhdistyksiä. Se edistäisi viittomakielisten. Ja heidän läheistensä terveyttä ja hyvinvointia.
Haluan parantaa päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Haluan edistää viittomakielisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja saada palveluita omalla äidinkielellään. On ihmisoikeus saada käyttää omaa äidinkieltään.
Pyrin vaikuttamaan työlläni siihen, että kaikilla ihmisillä on oikeus toimiviin ja kohtuuhintaisiin julkisiin palveluihin - myös viittomakielisillä. Ihmisen tulisi saada apua silloin, kun hän sitä tarvitsee. Pyrin työlläni purkamaan byrokratialoukkuja. Tavoitteeni on, että kunnissa Kelassa ja hyvinvointialueilla tehdään pääasiassa toistaiseksi voimassaolevia päätöksiä.