Valtuustoaloitteet: Vantaan valtuusto
Kerään tälle sivulle Vantaan asioita koskevia valtuustoaloitteitani. On huomioitava se, että voin jättää aloitteita vain niissä valtuuston kokouksissa, joissa olen läsnä. En saa kutsua läheskään kaikkiin kokouksiin, sillä olen toinen varajäsen valtuustoryhmässämme. Olen jättänyt aloitteen kaikissa kokouksissa, joihin olen saanut kutsun. Kuntavaaleissa 2021 valittu valtuusto aloitti työnsä elokuussa 2021.
Tähän mennessä jättämäni valtuustoaloitteet ovat:
- 25.10.2021: valtuustoaloite pienituloisuusohjelman ja -oppaan laatimiseksi Vantaalle
- 13.12.2021: valtuustoaloite koskien vammaisvaikutusten arvioinnin käynnistämistä ja vammaispoliittisen ohjelman laatimista Vantaalle
- 28.2.2022: valtuustoaloite koskien esteettömän uimarannan rakentamista Vantaalle
- 22.8.2022: Ryhdytään valitsemaan vuoden yhdenvertaisuusteko, tasa-arvoteko ja esteettömyysteko vuoden vanhusteon lisäksi
Valtuustoaloite 22.8.2022: ryhdytään valitsemaan vuoden yhdenvertaisuusteko, tasa-arvoteko ja esteettömyysteko vuoden vanhusteon lisäksi
Me allekirjoittajat esitämme, että ryhdymme valitsemaan vantaalaisen vuoden vanhusteon lisäksi vuoden vantaalaisen esteettömyysteon, yhdenvertaisuusteon ja tasa-arvoteon. Tunnustusten lisäksi on myös syytä ryhtyä myöntämään kunniamainintoja.
Esitämme vantaalaisen vuoden esteettömyysteon valitsemista tunnustuksena vantaalaiselle esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistävälle teolle. Ehdotamme, että vammaisneuvosto valitsee vuoden esteettömyysteon. Esimerkiksi Lempäälän, Tampereen, Joensuun ja Ylöjärven kaupunkien vammaisneuvostoilla on tapana jakaa joka vuosi esteettömyyspalkinto esteettömyyden parantamisesta. Vuoden esteettömyysteon valinnalla nostamme esiin esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistäviä toimia sekä kannustamme eri tahoja huomioimaan ne paremmin toiminnassaan.
Esitämme, että valitsemme vantaalaisen vuoden yhdenvertaisuusteon tunnustuksena vantaalaiselle yhdenvertaista kohtelua tai/ja vähemmistöjen hyvinvointia edistävälle teolle. Vuoden yhdenvertaisuusteon valinnalla nostamme esiin yhdenvertaisuutta edistäviä toimia ja kannustamme eri tahoja huomioimaan se paremmin toiminnassa. Esitämme, että vuoden yhdenvertaisuusteon valitsee kaupunginhallitus vaikuttamistoimielinten esityksestä.
Esitämme vantaalaisen vuoden tasa-arvoteon valitsemista tunnustuksena vantaalaiselle tasa-arvoista kohtelua edistävälle teolle. On tarkoitus, että vuoden tasa-arvoteon valitsee Vantaan kaupunginhallitus vaikuttamistoimielinten esityksestä. Vuoden tasa-arvoteon valinnalla nostamme esiin tasa-arvoa edistäviä toimia ja kannustamme eri toimijoita huomiomaan se toiminnassa paremmin.
Vantaan vanhusneuvosto valitsee jo nyt vuoden vanhusteon tunnustuksena ikäihmisten hyvinvointia edistävälle teolle. Vuoden vanhusteon valitseminen nostaa esiin ikäihmisten hyvinvointia edistäviä toimia ja rohkaisee eri toimijoita huomioimaan toiminnassaan paremmin ikäihmiset. Esteettömyyden, saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen palvelevat meitä kaikkia, eikä niistä ole kenellekään haittaa.
Esitämme, että vuoden esteettömyystekoa, vuoden yhdenvertaisuustekoa ja vuoden tasa-arvotekoa voivat esittää kaikki asukkaat sekä erilaiset Vantaalla toimivat yhteisöt, kuten vantaalaiset yhdistykset ja osuuskunnat. Esittämämme palkinnot kannustavat kaikkia kiinnittämään huomiota esteettömyyteen, saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon.
Vantaalla 22.8.2022
Aloitteen eteneminen
Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Sen allekirjoitti lisäkseni 14 valtuutettua.
Lisää tietoa
Aloitteen jättäminen valtuuston kokouksessa 22.8.2022 ja aloitteen allekirjoittajat: Tweb (vantaa.fi) ja fileshow (vantaa.fi)
Valtuustoaloite: esteettömän uimarannan perustaminen Vantaalle
Aloitteessa esitin Vantaalle esteettömän uimarannan perustamista. Esteettömyys on ihmisoikeus. Kiitos Vasemmistoliiton Lahden Kunnallisjärjestö ry ja Elisa Lientola, Vasemmistoliitto avusta aloitteen laatimisessa.
Valtuustoaloite: Esteetön uimaranta Vantaalle (28.2.2022)
Vantaalla on upeita uimarantoja, mutta osalle vantaalaisista niiden käyttö ei ole lainkaan mahdollista, sillä Vantaalla ei ole yhtään yleisessä käytössä olevaa esteetöntä uimarantaa. Vantaalla ei ole myöskään yhtään maauimalaa. Tällä hetkellä iso osa liikuntarajoitteisista vantaalaisista pääsee uimaan vain uimahalleissa. Ja Vantaalla uimahallit eivät ole koko kesää auki. Jokainen uimahalli on joka kesä yhden kuukauden ajan suljettuna.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan kaupunki perustaa valvotun esteettömän uimarannan. Esimerkiksi Kuusijärvelle tai/ja Vetokankaalle voitaisiin sellainen perustaa. Käytännössä esteetön uimaranta vaatii sitä, että rannalle ja veteen on esteetön kulku. Se vaatii myös apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria, käyttäville esteetöntä reittiä veteen ramppeineen ja kaiteineen. Esteettömyyttä voidaan tukea valvotuilla rannoilla myös levitettävillä matoilla ja kelluvilla uintituoleilla.
Lähtökohta pitäisi olla se, että kaikki pääsevät nauttimaan kesästä yhdessä muiden kanssa samalla rannalla, liikuntarajoitteista huolimatta. Uiminen tai vedessä muu liikkuminen, kuten vesijuokseminen, on liikuntarajoitteisille, kuten muillekin ihmisille, tärkeää. Se edistää hyvinvointia ja terveyttä.
Iso osa liikuntarajoitteisista henkilöistä pystyy liikkumaan vedessä paljon paremmin kuin kuivalla maalla. Vedellä on siis liikuntarajoitteisille ihmisille kuntouttava vaikutus. Esteettömiä uimarantoja löytyy esimerkiksi Espoosta, Turusta ja Helsingistä.
Vantaalla on ainakin 23 700 vammaista ihmistä. Isolla osalla heistä on jokin liikuntarajoite. Lisäksi esteettömyysasiat koskettavat monia ikäihmisiä. Heitäkin on Vantaalla paljon. Lisäksi väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Esteettömän uimarannan perustamisen parantaisi siksi ison ihmisjoukon arkea kesäaikaan.
Vantaalla 28.2.2022
Aloitteen eteneminen
Aloite 20 allekirjoitusta monesta eri puolueesta. Allekirjoittajia oli niin omasta valtuustoryhmästäni kuin Keskustan, Kristillisten, Liike Nyt:in, SDP:n, Perussuomalaisten ja Vihreiden ryhmistä. Kiitos allekirjoittajille.
Kaupunginhallitus on suhtautunut aloitteeseen positiivisesti. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle kesäkuussa, koska se halusi paremmin valmistellun vastauksen aloitteeseen.
Käytännössä aloite on jo tullut hyväksytyksi, sillä Kuusijärven alueen kehittämisessä on huomioitu aloite ja virkamiesten esityksessä on todettu, että Kuusijärven uimarannasta tehdään esteetön uimaranta rakennustöiden yhteydessä. Kuusijärven alueen kehittämisen hankeselosteessa lukee: Kuusijärven hankeselosteesta, joka on huomisen lautakunnan kokouksen esityslistalla: "Kuusijärven palvelurakennukset tulevat olemaan esteettömiä, mutta näiden lisäksi uimaranta-alue tai osa siitä tehdään esteettömäksi (valtuustoaloite 2022), tarkoittaen myös olevan ja/tai uuden laiturirakenteen esteettömyyttä. Esteettömyys näiltä osin tulee tutkia hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä eri ratkaisuvaihtoehtoineen."
Lisää tietoa
- Valtuustoaloite ja sen allekirjoittajat (Vantaan valtuusto 28.2.2022): fileshow (vantaa.fi)
- valtuustoaloitteen jättäminen 28.2.2022 kokouksessa: Tweb (.fi)
- Kuusijärven palvelurakennukset ja niiden tarveselvitys (käsitelty kaupunkikulttuurilautakunnassa 13.9.2022): fileshow (vantaa.fi)
- Kuusijärven palvelurakennusten tarveselvityksen hyväksyminen kaupunkikulttuurilautakunnassa 13.9.2022: Tweb (vantaa.fi)
- Vantaan kaupunginhallitus käsitteli aloitetta 6.6.2022 kokouksessaan: Tweb (vantaa.fi)
Valtuustoaloite 13.12.2021: vammaispoliittinen ohjelmaVantaalle
Aloite vammaispoliittisen ohjelman laatimiseksi ja vammaisvaikutusten arvioinnin käynnistämiseksi Vantaalla
Vantaan tulee laatia vammaispoliittinen ohjelma ja käyttää vammaisvaikutusten arviointia!
Aloite: Vantaan tulee ryhtyä käyttämään vammaisvaikutusten arviointia. Samaan tapaan, kun kunta arvioi ja seuraa päätöstensä vaikutuksia lapsiperheiden elämään, tulisi Vantaan arvioida ja seurata päätöstensä vaikutuksia vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä arkeen. Vantaa, ja tulevaisuudessa myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, tarvitsee konkreettisia toimenpiteitä sisältävän vammaispoliittisen ohjelman. Se on päivitettävä jokaisen valtuustokauden alussa.
Vantaan kaupunki ei ole laatinut tälle valtuustokaudelle vammaispoliittista ohjelmaa, vaan se on vuodelta 2012. Ei riitä, että Vantaan kaupunki mainitsee vammaisuuden lyhyesti hyvinvointisuunnitelmassaan ja -ohjelmassaan.
Vammaispoliittisella ohjelmalla Vantaa vahvistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista ja näyttää mallia muille kunnille ja tuleville hyvinvointialueille. Ohjelma myös auttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta suunnittelemaan vammaisten ihmisten tarvitsemia palveluita.
Vaikka vammaispalvelut siirtyvätkin kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle, eivät vammaiset ihmiset häviä kunnista mihinkään. Käyttäväthän vammaiset henkilöt kaikkia kunnan palveluita, ei vain sote-palveluita. Esimerkiksi: vammainen lapsi käy koulua tai päiväkotia.
Vammaispoliittisessa ohjelmassa tulee kartoittaa vammaisten ihmisten tarvitsemien palveluiden ja tukien ongelmat. Ohjelmaan on myös kerättävä ongelmien ratkaisukeinoja.
Vantaalla on parannettavaa muun muassa esteettömyydessä ja saavutettavuudessa, palveluohjauksessa ja - neuvonnassa, työ- ja päivätoiminnassa sekä asumis-, tulkkaus- ja apuvälinepalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa. Vantaan tulee tuottaa selkokielistä tietoa palveluista ja tuista ja niiden hakutavoista. Vantaan on parannettava toimintansa esteettömyyttä ja saavutettavuutta ja edistettävä vammaisten ihmisten yhdenvertaisia työllistymis-, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vantaan pitää taata jokaiselle vammaiselle henkilölle hänen tarvitsemansa määrä kuljetuspalvelumatkoja, henkilökohtaisen avun tunteja, apuvälineitä ja muita tarvittavia palveluita ja tukia.
Tulee hälventää vammaisuuteen liittyviä asenteita ja ennakkoluuloja ja puuttua vammaisten ihmisten usein kohtaamaan syrjintään, väkivaltaan, häirintään ja yksinäisyyteen. On puututtava siihen, että vammaisella naisella tai tytöllä on tutkitusti 2-10 kertaa suurempi riski joutua väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi kuin muilla naisilla ja tytöillä.
Vantaan on tärkeää vahvistaa vammaisneuvoston ja potilas- ja vammaisjärjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Vammaisneuvoston edustajalle tulisi myöntää läsnäolo- ja puheoikeus kunnan valtuuston, hallituksen ja lautakuntien kokouksissa.
Vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen ja päivittämiseen on otettava mukaan kaikki tahot, joita asia koskettaa. On kuultava muun muassa paikallista vammaisneuvostoa ja vammaisalan työntekijöitä, potilas- ja vammaisjärjestöjä ja vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään.
Vammaiset henkilöt ovat maailman suurin vähemmistö. He eivät siis ole pieni joukko. Joka kymmenes Suomessa asuva on vammainen. Vantaalla asuu ainakin 24 000 vammaista ihmistä. Jos huomioidaan myös vammaisten läheiset, koskettaa vammaisuus ainakin 70 000 vantaalaisen arkea. Kuka tahansa voi, koska tahansa, vammautua. Vammainen ihminen on yksilö. Vammaisuus on vain yksi osa häntä. Vammainen henkilö on aktiivinen toimija, ei hoidon tai hoivan kohde.
Vantaalla 13.12.2021
Aloitteen eteneminen
Aloitteen allekirjoitti lisäkseni 15 muuta valtuutettua. Aloitetta käsiteltiin valtuustossa 22.8.2022. Kaupunginvaltuusto päätti, että hyvinvointikertomukseen sisällytetään vammaispoliittinen ohjelma. Vantaa siis ryhtyy laatii vammaispoliittisen ohjelman. Nyt on huolehdittava, ettei aloite jää liian ylimalkaiselle taholle. Käytin asiasta valtuuston kokouksessa puheenvuoron.
Lisää tietoa aiheesta
Kaupunginvaltuuston päätös aloitetta koskien (valtuuston kokous 22.8.2022): Tweb (vantaa.fi)
Aloite ja aloitteen allekirjoittajat (valtuuston kokous 13.12.2021): Tweb (vantaa.fi) ja fileshow (vantaa.fi)
Valtuustoaloite 25.10.2021: laaditaan Vantaalle pienituloisuusohjelma ja -opas
Valtuustoaloite: pienituloisuusohjelman ja -oppaan laatimiseksi Vantaalle
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan kaupunki, yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa, laatii Vantaalle laajan pienituloisuusohjelman ja -oppaan vähävaraisten vantaalaisten ohjaamiseksi palveluiden pariin.
Pienituloisuusohjelman ja -oppaan valmistelua varten tulee perustaa työryhmä. Siinä pitää olla mm. pienituloisten asukkaiden, Kelan, kaikkien valtuustoryhmien, vammais- ja vanhusneuvostojen, potilas-, eläkeläis- ja kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten ja seurakuntien edustus. Pienituloisuusohjelmaan tulee koota keinoja, joilla voimme helpottaa pienituloisten vantaalaisten arkea ja tukea heitä vaikeissa elämäntilanteissa.
Koska palvelujärjestelmämme on hajanainen, on palveluiden ja tukien saavutettavuus huono. Jokaisella vähävaraisella vantaalaisella ei ole voimavaroja tai mahdollisuuksia löytää hänelle kuuluvia palveluita tai tukia. Vaikea elämäntilanne tai puutteelliset tietotekniikkataidot ovat usein esteenä palveluiden ja tukien saavuttamiselle.
Pienituloisuusoppaassa on syytä kuvata kaupungin ja muiden toimijoiden vantaalaisille tuottamia palveluita ja tukia. Oppaassa pitää kertoa selvästi, millaisia ehtoja erilaisten palveluiden ja tukien saamiselle on, ja miten niitä haetaan. Oppaan on syytä olla luettavissa paikallisten toimijoiden, kuten kunnan, verkkosivuilta. Koska kaikki vantaalaiset eivät pääse Internettiin, on opasta lisäksi painettava riittävästi sitä tarvitseville. Järjestöt ja Vantaa-infot voivat jakaa opasta.
Vaikka vantaalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät 1.1.2023 Vantaa-Kerava hyvinvointialueen vastuulle, tulee kaupungin jatkossakin edistää vantaalaisten hyvinvointia. Kuntalaki ei muutu. Vantaan on mahdollista edistää asukkaidensa hyvinvointia ohjaamalla enemmän resursseja kasvatuksen ja oppimisen sekä kaupunkikulttuurin toimialoille. Voimme mm. panostaa nuorisotyöhön ja työllisyyden hoitoon sekä ottaa käyttöön aktiivipassin ja kaikukortin.
Arviolta joka kymmenes vantaalainen on pienituloinen, eli ansaitsee alle 1280 euroa kuukaudessa (luvut vuodelta 2019). Vuoden 2021 köyhyysraportti toteaa, että pienituloisuuden taustalla on usein päihde- ja/tai mielenterveysongelma, työttömyys, vammasta tai pitkäaikaissairaudesta johtuva työkyvyttömyys tai osatyökykyisyys, sukupolvelta toiselle periytyvä huono-osaisuus, matala koulutustaso, monilapsisuus, yksinhuoltajuus, yksin asuminen tai opiskelut. Tampereella köyhyysohjelma on ollut käytössä monta valtuustokautta. Se on tuntuvasti parantanut tamperelaisten hyvinvointia ja ennaltaehkäissyt ongelmia.
Ohjelman toimenpiteitä ovat olleet mm. panostukset ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen sekä oppilas-, opiskelija- ja kouluterveydenhuoltoon, aktiivipassi, ruokajakelu ja maksuttoman harrastamisen laajentaminen. Tampereen köyhyysohjelman laati kaikista valtuustoryhmistä koostunut köyhyystyöryhmä. Me allekirjoittaneet siis esitämme, että Vantaalle laaditaan laaja pienituloisuusohjelma ja -opas, jonka valmistelee paikallisista toimijoista ja pienituloisista asukkaista koostuva työryhmä.
Aloitteen eteneminen
Aloitteen allekirjoitti lisäkseni 15 valtuutettua eri puolueista. Kaupunginvaltuusto ei aloitteelle lopulta lämmennyt. En kuitenkaan unohda tätä aloitetta, vaan otan asian esille hyvinvointialueen puolella sopivan tilaisuuden tullen.
Lisää tietoa
- Aloitteen jättäminen 25.10.2021 ja aloitteen allekirjoittajat: Tweb (vantaa.fi) ja fileshow (vantaa.fi)
- Valtuuston 25.4.2022 aloitteeseen antama vastaus: Tweb (vantaa.fi)