Jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus päättää missä, miten ja kenen kanssa hän asuu, myös vammaisilla ja eläkeläisillä

Vammaisellakin on oikeus päättää missä, kenen kanssa, ja miten hän asuu

YK:n vammaissopimuksessa todetaan, että vammaisella ihmisellä pitää olla oikeus itse päättää missä, miten ja kenen kanssa hän asuu. Lisäksi vammaisen henkilön vanhemmuutta tulee tukea.  Pakkomuutot ovat tämän perusteella kiellettyjä, eikä ketään vammaista ihmistä pidä pakottaa muuttamaan pois kotoaan. Ikävä kyllä pakkomuuttoja joskus tapahtuu - etenkin erilaisissa asumisyksiköissä asuvien kehitysvammaisten ihmisten kohdalla. 

Eläkeläiselläkin on oltava oikeus parisuhteeseen, perheeseen tai kimppa-asumiseen

Eläkeläisenkin pitäisi voida muuttaa jonkun kansa yhteen. Perheen perustamisen tai kimppa-asuminen pitäisi olla kaikille mahdollista. On huomioitava se, etteivät kaikki eläkeläiset ole ikäihmisiä. 

Apuvälineen ja/tai avustajan käytön tarve olisi myös syytä huomioida eläkeläisenkin asumistuesta ja yleisessä asumistuessa. Usein apuvälineen ja/tai henkilökohtaisen avun käyttäjä tarvitsee tavallista suuremman asunnon. Lisäksi esteettömät asunnot ovat tavanomaista kalliimpia. 

Eläkkeensaajan asumistuessa sekä kansaneläkkeessä ilmenevät epäkohdat tulee korjata. Kaikki eläkeläiset eivät ole ikäihmisiä. 

On aika korjata eläkkeensaajan asumistuessa sekä kansaneläkkeessä ilmenevät epäkohdat. Eläkeläisenkin pitäisi voida muuttaa jonkun kanssa yhteen. Sosiaalietuuksien myöntämiskriteerit eivät saisi estää ketään muodostamasta parisuhdetta tai perustamasta perhettä. On muistettava, etteivät kaikki eläkeläiset ole ikäihmisiä. Työkyvyttömyyseläkeläisistä nuorimmat ovat 16-vuotiaita. Eläkkeensaajan asumistuki ja kansaneläke eivät koske vain ikäihmisiä.

Jos eläkeläisen asumistukea saava eläkeläinen muuttaa jonkun kanssa yhteen, pienenee hänen saamansa asumistuki. Jos kansaneläkettä saava henkilö muuttaa yhteen jonkun kanssa, pienenee hänen  eläkkeensä - ja vain siksi, että hän muuttaa jonkun kanssa yhteen. Eläke pienenee riippumatta siitä, miten suuret ovat sen henkilön tulot, jonka kanssa henkilö muuttaa yhteen. (Työkyvyttömyys)eläkeläinen saa siis vähemmän kansaneläkettä jonkun kanssa yhdessä asuessaan kuin yksin asuessaan. Tämä epäkohta koskee kaikkia kansaeläkeläisiä. Heistä iso osa on vammaisia, jotka eivät koskaan ole voineet käydä töissä. Jos eläkeläisen asumistukea saava kansaneläkeläinen muuttaa jonkun kanssa yhteen, pienenee sekä hänen eläkkeensä että asumistukensa.

On väärin, että, jos kaksi eläkeläisen asumistukea saavaa eläkeläistä muuttaa yhteen, laskevat heidän yhteen lasketut tulonsa selvästi - ja vain siksi, että he muuttavat yhteen. Pariskunta menettää valtaosan heille aiemmin myönnetyn eläkkeensaajan asumistuen kokonaan tai osittain. Lisäksi pariskunnan saamat eläkkeet laskevat (mikäli jompi kumpi henkilöistä saa kansan- tai takuueläkettä).

Eläkkeensaajan asumistuen myöntämisperusteet ovat erilaiset kuin yleisen asumistuen. Yleisessä asumistuessa otetaan huomioon kimppa-asuminen, mutta eläkeläisen asumistuessa oletetaan, että kaksi henkilöä asuu yhtä edullisesti kuin yksi. On väärin, että eläkeläispariskunnan tulee Kelan mielestä asua samaan hintaan kuin yksin asuvan eläkeläisen. 

Eläkkeensaajan asumistuessa oletetaan, että kaksi henkilöä asuu yhtä edullisesti kuin yksi henkilö. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kela huomioi eläkkeensaajan asumistuessa vain noin 717,75 euron kuukausittaiset asumiskulut, olipa kyseessä sitten yksin asuva eläkeläinen tai eläkeläispariskunta.

Jos kaksi eläkeläistä muuttaa yhteen, niin valtaosassa tapauksia heiltä lähtee eläkkeensaajan asumistuki kokonaan. Tämä epäkohta on tuhonnut useita parisuhteita. Se on estänyt monia pariskuntia koskaan muuttamasta yhteen ja perustamasta perhettä. Tämä koskee myös meitä vammaisia, koska meistä monet ovat eläkkeellä.

Esimerkiksi: Kun minä ja mieheni, kaksi pyörätuolilla liikkuvaa työkyvyttömyyseläkeläistä, muutimme yhteen, niin Kela vei meiltä molemmilta eläkkeensaajan asumistuen pois kokonaan. Lisäksi mieheni kansaneläke laski tuntuvasti. Yhteen lasketut tulomme laskivat yli 300 euroa kuukaudessa, kun muutimme yhteen. Tässä on huomioitu asumiskulujen muutos.

Olen kuullut monesta vammaispariskunnasta, jotka eivät ole pystyneet taloudellisten syiden vuoksi muuttamaan yhteen. Nämä parit eivät ole voineet mennä naimisiin tai hankkia lapsia. On pariskuntia, jotka ovat eläneet erillään vuosikymmeniäkin, pakosta.

Moni (työkyvyttömyys)eläkkeellä elävä ei pysty, edellä kerrotuista taloudellisista syistä, koskaan muuttamaan kenenkään kanssa yhteen, eikä hankkimaan perhettä. Se tarkoittaa sitä, että ei voi rakastuessaan muuttaa puolisonsa kanssa yhteen.

On ekologisesti järjetöntä, ettei Kela tue eläkeläisten yhdessä asumista. Säästäähän kimppa-asuminen muun muassa sähköä, vettä, lämmityskuluja, asunnon rakentamiskuluja ja ruokaa menee vähemmän hukkaan. Yhteen muuttamisesta ei pitäisi rangaista, vaan jokaisella meistä pitäisi olla valta valita missä, miten ja kenen kanssa hän asuu. Kaikilla tulisi olla oikeus parisuhteeseen ja perheeseen.

Kelan eläkkeensaajan asumistuen laskurin mukaan kaksi yhdessä asuvaa helsinkiläistä takuueläkeläistä saa yhdessä asuessaan eläkkeensaajan asumistukea 196 €/kk, mikäli heidän asumiskulunsa ovat suuremmat kuin 717,75 euroa kuukaudessa. Yksin asuva takuueläkeläinen saa eläkkeensaajan asumistukea 533,31 €/kk asumistukea, jos hänen asumiskulunsa ovat enemmän kuin 717,75 €/kk.

Kelan eläkkeensaajan asumistuen laskentaperusteita tulee muuttaa. Yhteen muuttaminen ei saa myöskään leikata kansaneläkettä. Ei saa olla niin, että Kelan tukien myöntämisperusteiden takia ei (työkyvyttömyys)eläkkeellä oleva voi olla onnellinen. Yhteen muuttaminen ei saa heikentää ihmisen toimeentuloa. Kela ei saa rangaista ihmistä muuttamisesta yhteen jonkun kanssa.

#Vammaiset, #Eläkeläiset, #Perhe, #Kela, #Asumistuki, #Työkyvyttömyyseläke, #Vanhemmuus, #EläkeläisenAsumistuki, #Eduskuntavaalit, #Elina2023